Quantcast
Channel: Gekkonen – Nurinaa, aina samaa nurinaa…
Viewing all articles
Browse latest Browse all 165

”Sateenkaari on minun”– Syrjinnästä sateenkaariyhteisön sisällä

0
0

Sateenkaariyhteisö on ulkoapäin yhteisöä katsovan silmään monesti melko yhtenäinen yhteisö. Yhteisöä saattavat symboloida monelle yhteisön ulkopuoliselle vaikkapa Pride-kulkueet, joilla marssitaan hyvässä hengessä ja kaikki yhdessä. Todellisuudessa sateenkaariyhteisö on yllättävänkin hajanainen ja ikävä tosiasia on, että yhteisön sisällä esiintyy paljon ennakkoluuloja ja syrjintää.

Huomautan, että lukijan on syytä pitää mielessä, että nimetyt ryhmät (cishomot yms.) eivät ole myöskään yhtenäisiä ryhmiä. Kirjoituksessa ei keskitytä yksilöihin vaan yhteisön sisäiseen toimintaan ja yleisimpiin valtamekanismeihin.

Avatakseni vähän yhteisön sisäinen syrjintä asiaa auki sellaisille, jotka eivät asiaa tunne, en kuitenkaan valitettavasti voi välttää esimerkiksi termin cishomo käyttämistä tämän kirjoituksen yhteydessä. Ihan yhtälailla emme voi välttää määritelmän valkoihoinen käyttämistä, kun puhumme rasismista. Ikävä kyllä jotkut kokevat esimerkiksi etuoikeuksista mainitsemisen aina syyttävänä ja kääntävätkin usein tilanteet mitätömistä, epäoikeudenmukaisuutta . Jos et itse toimi muita mitätöivästi ei sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä tämän kirjoituksen takia.

Huomautettakoon myös, että alunperin allekirjoittanut suhtautui aika skeptisesti tämän ilmiön olemassa oloon. Minulla oli aikoinani ajatus yhtenäisestä sateenkaariyhteisöstä, jossa kaikki puolustavat toisiaan identiteetistä riippumatta. Yhteisön joukossa liikkuminen on kuitenkin osoittanut karuilla tavoilla yhteisön sisäsen syrjinnän olevan täyttä totta.

Sateenkaariyhteisön sisäisen hierarkian avaamisessa lähtisin oikestaan siitä, että jokainen meistä katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja niinpä osalle yhteisön jäsenistä mielikuva omasta yhteisöstä on yllättävän kapea. Yllättävää kyllä, osa yhteisön jäsenistä haluaakin pitää kuvansa omasta yhteisöstä kapeana.

Vanhin yhteisön sisäinen hierarkiavääntö on cishomojen ja cislesbojen välillä. Ei ole ainutlaatuista nähdä cishomon kirjoittavan keskusteluissa ”Vitun lepakko”. Tämä saattaa juontaa juurensa siitä, että sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien edistämisen juuret ovat Suomessa miehissä.

Kun tieto ihmisyyden moninaisuudesta lisääntyy, lisääntyy myös ”leimojen” määrä. Uudemman ”leiman” omaavat saatetaan nähdä jopa uhkana. Lyhyesti: Mitä uudempi leima on sitä nuivemmin ryhmään todennäköisesti suhtaudutaan näiden konservatiivisempien vanhemman leiman omaavien toimesta. Myös yhteisön sisällä törmää yllättävän paljon siihen käsitykseen, että tasa-arvo olisi mielipidekysymys.

Sateenkaaripiireissä on oikeasti käyty keskustelua jopa siitä onko muita Pride-lippuja kuin sateenkaarilippua tarpeen olla olemassa ja ”saako” niitä käyttää. ”Eihän sitä nyt kaikkee erilaisuutta tarvii tuoda esille!” Usein argumenttina toimii se, että ”Ei me ikinä näyttäydytä ulkopuolisille ihmisinä, jos te friikit tuutte sieltä takaa esiin”. Syyllistäminen ei ikävä kyllä ole harvinaista.

Käytännössä ylimpänä ”hierarkiassa” on siis valkoinen cishomo. Eli valkoisen (cis)miehen etuoikeus ei ole tuntematon ilmiö sateenkaariyhteisössäkään. Sateenkaariyhteisön sisäinen hierarkia määräytyy oikeastaan pitkälti samoilla perusteilla kuin tällaiset järjestelmät yhteisöissä yleensäkin. Valkoisen cishomon jälkeen vuorossa ovat valkoiset cislesbot. Tämä poikkeaa yhteisön ulkopuolisesta yhteiskunnan arvojärjestyksestä, sillä yleensä homomiehet ovat lesboja herkemmin vihan kohteena.

Multiseksuaalisilla on myös yhteisössä omat haasteensa. Biseksuaalit saatetaan ehkä hyväksyä hieman helpommin, mutta he ovat jo selkeästi hierarkiassa alempana kuin monoseksuaaliset. Biseksuaaleja vieläkin ”alempana” ovat panseksuaalit, koska perinteisen binääriajattelun rikkominen nähdään ahdistavana. Usein panseksuaali saakin kommenttia ”Oot bi, mut haluut vaan olla erikoinen”. Myös binääriajattelun rikkominen ahdistaa, koska ihminen ei useinkaan pidä siitä, että omat oletukset ovat olleet vääriä. Ei ole harvinaista lukea kokemuksia bi-/panfobiasta yhteisön sisällä.

Myös aseksuaalit ovat hierarkiassa selkeästi homoseksuaaleja alempana. Usein mielikuva aseksuaalisuudesta on hyvin yksiulotteinen.

Sukupuolivähemmistöjen mitätöinti on arkipäivää. Binäärinen transmies tai transnainen saatetaan vielä hyväksyä, jos hän myös ilmaisee mieheyttään/naiseuttaan ”perinteisesti” ja haluaa niin sanotun kokonaisvaltaisen sukupuolen korjauksen. Ikävä kyllä tosin tuntematon ilmiö ei ole sekään, että pohditaan täytyykö yhteiskunnan nyt maksaa sun operaatioita tai oletko sä nyt oikeasti nainen/mies.

Binääristen transmiesten/-naisten jälkeen tulevat muunsukupuoliset (tähän luen nyt kaikki muut kuin binääriset transmiehet/-naiset ja cismiehet ja cisnaiset). Ihonväri ja etninen tausta vaikuttavat myös. Muunsukupuoliset ovat yleisesti edelleen todella tuntematon asia yhteisön sisällä ja täten myös ennakkoluuloja on paljon. Tämän ryhmän kohdalla mitätöintiä ja identiteetin kiristämistä esiintyy todella runsaasti.

Säännöllisesti ”unohdetaan” myös intersukupuolisten olemassa olo. Intersukupuolisuuden olemassaoloa ei yleensä kuitenkaan kiistetä siitä mainittaessa. Allekirjoittanut ei osaa ottaa kantaa siihen, millaisia suhtautumistapoja intersukupuolisten itsemääräämisoikeuteen sukupuoli-identiteettinsä suhteen yhteisöstä löytyy, koska tällaisia keskusteluja ei ole silmiini sattunut.

Uskovaisuus määrittää myös voimakkaasti sateenkaari-ihmisen asemaa yhteisössä. Uskovainen sateenkaari-ihminen saattaa saada hyvinkin alentavia kommentteja osakseen. Hänen kokemuksiaan omasta asemastaan uskonnollisessa yhteisössä ei välttämättä oteta vastaan kovin lämpimästi, eikä tuen ja ymmärryksen saaminen ole automaattista.

Usein myös hierarkiassa ylimpänä olevat ottavat käsiinsä oikeuden määritellä, mistä muilla sateenkaariyhteisöön kuuluvilla on oikeus loukkaantua. Cissukupuolinen saa esimerkiksi monesti mielestään määritellä, mistä transihminen saa loukkaantua. Samaa ilmiötä näkee toki myös näin, että tavalla tai toisella itsensä paremmaksi mieltävä homoseksuaali ottaa käsiinsä oikeuden määritellä toisen homoseksuaalin tunteet. Tätä ilmenee myös transihmisten kesken.

Yksi asia, mikä myös vaikuttaa paljon on se, missä vaiheessa henkilö on hahmottanut identiteettinsä. Jos ihminen on hahmottanut identiteettinsä vasta myöhemmällä iällä hänet saatetaan arvottaa alemmas.

Seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä on suuri määrä näiden useimmiten esiin tuotujen lisäksi. Jotta pitäisin asian selkeämpänä en nyt raahaa tähän kaikkia termejä. Idea yhteisön sisäisestä hierarkiasta tulee esille näillä nyttemmin aika yleisesti käytössä olevilla termeillä.

Rajat ovat toki liukuvia ja tilanteesta riippuvaisia ja ikävä tosiasia on, että kuuluu mihin ryhmään sateenkaaren alle tahansa voi kohdata omassa yhteisössään syrjintää. Toisilla riski kohdata syrjintää omassa yhteisössään on kuitenkin jo lähtökohtaisesti paljon suurempi kuin toisilla. Monelle, joka ei ole pyramidin yläosassa on syrjintä omassa yhteisössä arkipäivää. Harvemmin kuitenkaan esimerkiksi näkee muunsukupuolista panseksuaalia, joka kiistää cissukupuolisten tai homojen ja lesbojen identiteetin tai heidän oikeutensa. Kirjoitan harvemmin, sillä kuten mainitsin rajat ovat liukuvia ja kaikenlaisia ihmisiä mahtuu jokaiseen ryhmään.

Toki niin sanotussa valtapyramidissa ylempänä olevat saattavat kokea alistamisena ja syrjintänä jo sen, että alempana olevat puhuvat asioistaan, eivätkä suostu vaikemaan identiteetistään. Myös jotkut valkoihoiset kokevat rasismista puhumisen heihin kohdistuvana syrjintänä ja tässä mekanismi on sama. ”Jos en ole etuoikeutettu, olen syrjitty!”

”Vähemmistöistä vähemmistöisimmät” eivät välttämättä saa kaikkien yhteisöön kuuluvien mielestä edes yrittää ajaa oikeuksiaan tai puhua itsestään. Jotkut ovat jopa suoraan ilmoittaneet, että esimerkiksi panseksuaalit ja sukupuolivähemmistöt pilaavat sateenkaariyhteisön tai eivät edes kuulu ”meidän yhteisöön”. Jotkut kokevat loukkaavana jopa sen, että käytetään termiä cissukupuolinen henkilöistä, jotka ovat identifioituneet cissukupuolisiksi.

Vastoin yleistä käsitystä sateenkaariyhteisö ei siis automaattisesti ole kaikille turvasatama ja myös yhteisön sisällä on paljon työtä tehtävänä. Aiheesta voisi kirjoittaa lukemattoman määrän tekstiä, mutta tällä pintapuolisella avauksella on tarkoitus tuoda esille sitä, että sateenkaariyhteisön sisäinen kanssakäyminen ei ole niin mutkatonta kuin mitä moni ulkopuolinen äkkiseltään luulee.

Näkemykset perustuvat omien havaintojeni lisäksi myös muiden kokemusten lukemiseen. Muistutan myös, että jos joku ei ole itse henkilökohtaisesti kokenut syrjintää yhteisössä, se ei poista syrjinnän olemassa oloa.

Jos termit ovat outoja voi niihin tutustua esimerkiksi täällä.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 165

Latest Images

Trending Articles